Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.


Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.
Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Muistojen joulupuu - The Christmas tree of my memories

The Christmas tree of my memories is made of dry flowers. Some are from my own yard. From some of them I can remember from whom i got just this flower. On the tree there are even some orchids of my wedding bunch from the year 1969! Link: Friday Finds.
Muistojen joulupuu on otettu taas esille. Hellävaroen siitä on tuuletettu pölyt hiustenkuivaajan pienimmällä teholla, ettei koko puu murene joulutaivaan tuuliin. Puu kukkii enimmäkseen oman pihani siemenkodilla, ruusuilla ja neilikoilla. Onpa joukossa pari orkideaakin vuoden 1969 hääkimpustani. Hopeanvärinen alusta on anoppini peruja. Olen heikkona kuivattuihin kukkiin, joita olen säilönyt pelti- ja lasipurkkeihin. Käytän kukkia aika paljon kuvausrekvisiittana ja vuodenajan mukaan milloin missäkin virityksessä.

2 kommenttia:

  1. This is such a lovely way to display dried flowers! Your blog is very pretty with the lace edging and winter colors! Have a Merry Christmas.

    VastaaPoista
  2. Wonderful flowers, nice composition!

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.



Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko



Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!