Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.
Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.

Pian on joulu!

Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Keittiössä tuoksuu vanilja

Ensimmäiset joulupikkuleivät olen tänään leiponut. Nämä viipalepikkuleivät ovat kuuluneet jouluuni ihan pikkutytöstä asti. Reseptin sain tyttöystäväni äidiltä, joka vähän valvoi tyttärensä ja minun leipomisia mutta luovutti keittiönsä ja apunsa käyttöömme.Resepti on täällä Kotikokin pöytälaatikossani, jossa olen nimimerkillä Fasaani.




Olen tässä vuosien mittaan oppinut, kuinka minulta leipominen parhaiten sujuu: Jo edellisenä iltana mittaan ainekset valmiiksi, voin ja sokerin omaan kulhoonsa, jauhot ja mausteet toiseen, muut mahdolliset omiin kulhoihinsa. Jos reseptissä sanotaan, että jauhoja tulee esim. 5 dl, mittaan kulhoon vain neljä ja kirjoitan varmuuden vuoksi paperilapulle, kuinka paljon jauhoja on. Siksi, koska vasta taikinaa tehdessä tietää, mikä on oikea määrä. Aamulla voi on valmiin notkeaa vaahdotettavaksi, huoneenlämpöiset ainekset sopivasti käsillä.

1 kommentti:

  1. Ihana kun kävit hakemassa tyunnustuksesi , tää on totta että käy paljon vieraita mut kukaan ei raaski jättää merkin käynnistänsä. Ikävä kyllä´, mutta, kato semmoinen laatikko on minullakin - punainen Royal, minijani toi tuliaiseksi Tallinnkin laivalta , tosi nätti ja saa käyttä juuri sopivasti piparkakuille ja leivonnaisille.. Kiitos taas hyvästä ideasta ... Hauska illan jatkoa ...

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.

Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko


Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!