Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.
Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.

Pian on joulu!

Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Jouluaaton lumi

Me saimme eilen Oulun korkeudelle lunta, suuria kosteita hiutaleita, jotka kuorruttivat puut ja pensaat valkealla. Tänä aaamunua kuorrutus näyttää hopeanhohteiselta, enää se on huurretta. Valkeaa joulua joka tapauksessa.

4 kommenttia:

  1. Olisipa täällä etelässäkin.. Hyvää Joulua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miru, kiitos samoin. Pehmeä pumpulilumi karisi oksilta pian tuulen myötä, mutta kyllä me voimme kuitenkin sanoa, että joulu on valkea.

      Poista
  2. Ihanaa joulunaikaa :)

    Harmittaa vähän kun ei oo lunta. Jännä kun toi lumi on pysynyt ainakin kuukauden ja just jouluksi lähti pois. Itse olin viikonloppuna Oulun seudulla jossa oli lunta, mutta nyt sielläkin on varmaan ainakin osaksi lumi sulanut.

    VastaaPoista
  3. Kaunis kaunis lumi ... meilä ei ole lunta mutta sun blogissa näen aina lunta ja on niin hyvä mieli ..

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.

Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko


Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!