Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.


Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.
Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Makrotex: Punainen

MakroTexin viikon väri on punainen. Postaanpa siksi oman vastaukseni joulublogini puolelle.Täällä voi nähdä punaista.
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

5 kommenttia:

  1. pappilanmummo29. joulukuuta 2013 klo 3.47

    Joku kirjasarja, vaan mikä?
    Joulun valmsitelut ovat ihania -jos niihin on aikaa. Muutenkin ovat, vaikka välillä kiire sotkee - kun osaisikin aloittaa ajoissa...
    Ihana katsella tätä joulublogia

    VastaaPoista
  2. Mari29. joulukuuta 2013 klo 12.33

    Oi, miten ihanaa törmätä tällaiseen joulublogiin! Kaunis punainen haastekuvakin sinulla on. :)

    VastaaPoista
  3. JaanaMarjo30. joulukuuta 2013 klo 17.13

    Kauniin punaista! Mukavaa väriä kirjahyllyyn :)

    VastaaPoista
  4. kaari331. joulukuuta 2013 klo 16.21

    Mainio kuva! Pitsireunuksesi ovat aina niin kolmiuloitteiset, että luulen niiden irtoavan sivusta! Hyvää uutta vuotta! Käy hakemassa haaste blogistani :) http://wondersbykaari.com/2013/12/31/kahvikupposen-aaressa/

    VastaaPoista
  5. kaari33. tammikuuta 2014 klo 12.03

    Donna, halusin haastaa monta! Aloitin viiden listalla, lisäsin siihen viisi ja halusin jakaa vielä eteenpäin. Joten sinutkin halusin mukaan! Vie ja vastaa, olisin kovin iloinen :)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)


Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko



Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!


glitter-graphics.com