Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.


Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.
Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

torstai 12. joulukuuta 2013

Hyvän mielen joulublogi -tunnustus

Olen tänään ylentänyt itseni antamaan joulublogitunnustuksia. Minua viehättävät eniten blogit, joissa on itse otettuja valokuvia ja kodikasta joulun tunnelmaa. Ensimmäinen lähtee blogiin Kaneli & pähkinä. Toinen Mustikkamäen jouluun. Lisää on luvassa.  Romulyylin jouluntaikaa on persoonallinen blogi, jonka sivuilla on vain omia ideota ja kuvia. Sille tunnustus! Så Vitt Jag Vet -blogi pursuaa mukavia ideoita, kuvat ovat kauniita ja omia. Tunnustus! Nata on uskollisesti päivittänyt blogiaan kauniine runoineen aina jouluun asti. Tunnustus!

4 kommenttia:

  1. Kiitos vain sinulle, ja oikein mukavaa joulun odotusta. :)

    VastaaPoista
  2. Minäkin kiitän kauniisti ihanasta tunnustuksesta!
    Oikein tunnelmallista joulun odotusta sinullekin Donna :)

    VastaaPoista
  3. minä myös kiitän iloisella mielellä ja riemukkaalla huudolla : HYVÄÄ JOULUA DONNA !

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.



Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko



Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!