Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.
Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.

Pian on joulu!

Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

lauantai 22. marraskuuta 2014

Minun jouluaikani alkaa nyt!

Meille Oulun korkeudelle on satanut jo useammat lumet, mutta aina ne ovat sulaneet. Jospa tämä nyjyinen pysyisi. - Ensimmäiseen adventtiin on viikko aikaa. Olen viime viikkoina suursiivonnut kotia ja päässyt aika hyvin eteenpäin. - Kuvasin tämän joulun joulukortin jo viime joulun aikoihin, ja nyt kortit on jo kirjoitettu. Ne odottavat kuorissaan postittamista. Tuskin koskaan elämässäni olen ollut näin ajoissa.  - Minua kyllä jo jouluttaa. Olen selaillut vanhoja lehtien joulunumeroita, bongannut reseptejä ja suunnitellut joulun tarjoiluja.  - Minulle tämä marraskuu ei ole koskaan ollut masentavan pimeyden aikaa, koska joulu on tulollaan. Olen jouluihminen, ja virittelen joulukotia heti ensimmäiseksi adventiksi.   

4 kommenttia:

  1. Se on totta, harmaus ei haittaa kun odottelee innolla joulua ♥ Täällä etelässäkin lunta paraikaa - ihanaa! Tunnelmallista joulun odotusta Donna
    !

    VastaaPoista
  2. Kovasti jo täälläkin joulua odotellaan :) Tänään oli kaupungin jouluavajaiset. Löysin juuri blogiisi. Tervetuloa tutustumaan myös minun joulublogiini (http://joululainen.blogspot.fi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Joulainen. Kävin jo kylässä.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. Positiiviset kannustavat ja ilahduttavat, negatiiviset voimistavat.

Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko


Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!