
perjantai 31. joulukuuta 2010
torstai 30. joulukuuta 2010
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
lauantai 25. joulukuuta 2010
Keittiön jouluhiiri
Joulupäivä

Joulukakku ystäville
torstai 23. joulukuuta 2010
Vuodenaikojen pöytä joulumekossaan
tiistai 21. joulukuuta 2010
Joulukuun 21. päivä
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
Jouluisella matkalla Hailuodossa
lauantai 18. joulukuuta 2010
torstai 16. joulukuuta 2010
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Joulukalenterissa 15.12. jouluenkelin kultasiivet
tiistai 14. joulukuuta 2010
Joulukuun 14. päivä

maanantai 13. joulukuuta 2010
perjantai 10. joulukuuta 2010
torstai 9. joulukuuta 2010
Joulukalenteri: 9.12.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Hyasintti

tiistai 7. joulukuuta 2010
Rouva Unikon talvimyssy
Lumihiutaleiden joulukuun 7. päivän kokous
Joulukalenteri: 7.12.

maanantai 6. joulukuuta 2010
Ristiäiset 5.12.2010

lauantai 4. joulukuuta 2010
Joulukalenteri 5.12.
torstai 2. joulukuuta 2010
Joulukalenteri 3.12
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Joulukalenteri 2.12.
Joulukalenteri 1.12.
maanantai 29. marraskuuta 2010
Ensimmäinen joulupaketti
keskiviikko 24. marraskuuta 2010
Kiurujen yö
perjantai 19. marraskuuta 2010
Donnan joulukenkä
Joulukori
torstai 18. marraskuuta 2010
Vuodenaikojen pöytä

tiistai 16. marraskuuta 2010
Upea joulukirja

maanantai 15. marraskuuta 2010
Korinttipikkuleivät

sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Keramiikkakranssi
torstai 4. marraskuuta 2010
Ovikoriste vuosien takaa

Tupsunauha on vielä paljon vanhempi, ja siihen liittyy joulumuisto: Minulla oli teinityttönä joulujuhlapuku, jossa oli tummansininen hame ja liivi valkoisen paitapuseron kanssa. Liivin helmassa oli tuota tupsunauhaa, jonka isä toi Helsingistä asti, varmaan Stockmannilta. Minun oli aivan pakko saada se. Puku teetettiin ompelijalla. Koulun joulujuhlassa luin sitten jouluevankeliumin tuo puku päällä. Hiuksissa taisi olla kimallenauhaa! Näytinköhän pieneltä siniseltä joulukuuselta?!
Vaahteranlehtikranssi

Koko eilinen ilta meni, kun yritin löytää jouluikkunaan sopivia laskureita. Kävijälaskuri on OK, mutta tuo jouluun aikaa -laskuri on minusta liian suuri. Vahinko, että näitten kylkiäisenä pitää ottaa myös tekstejä, jotka häiritsevät minua.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Joulu ainainen

tiistai 2. marraskuuta 2010
Jouluun on vielä aikaa
Blogini on vielä aivan viimevuotisessa kuosissa, koska joulun eteen en ole vielä tehnyt juuri muuta kuin ajatellut, että se on tulossa. Vanha joulukalenteri täytyy poistaa ja ladata uusia kuvia joulukuun etenemisen myötä. Ei siis ihan vielä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


Ei sitä joulua
Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.
Paavo Haavikko
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.
Paavo Haavikko

Johannekse joululaul
Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.
Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.
Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.
Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:
Tuan oman perunan tullesan.
(Heli Laaksonen)
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.
Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.
Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.
Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:
Tuan oman perunan tullesan.
(Heli Laaksonen)