Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.


Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.
Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Joulukortti-ideat mietintämyssyssä

Koska olen nyt opiskellut valokuvausta melkein vuoden, taidan tehdä joulukortit omista kuvistani. Tämä tähtipöytä tuli kuvatuksi viime joulun tienoilla. Ehkä tämä on yksi joukukorteistani.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Joulun 2011 alottelua

Sumuisen viikon jälkeen eilen alkoi kirkastua. Kävin kävelyllä metsässä ja poimin sieltä oksia sekä sammalta. Nyt taisi syntyä tulevan joulun ensimmäinen viritys, kun istutin sammalta sokerikkoon.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Malja vuoden ensimmäiselle päivälle

Otimme vastaan uuden vuoden ystäväpariskunnan luona. Siitä on jo tullut tapa, jota voi kutsua traditioksi, koska se on jatkunut useamman kymmenen vuoden ajan.

perjantai 31. joulukuuta 2010

torstai 30. joulukuuta 2010

Pieni joulutähti

Aika rientää. On tämän vuoden toiseksi viimeinen päivä.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

lauantai 25. joulukuuta 2010

Keittiön jouluhiiri

Hups! Keittiön jouluhiiri on pesiytynyt munakoriin. Mutta antaa olla, onhan nyt joulu ja kaikilla hyvä tahto, niin myös Donnan keittiön emännällä.


Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko



Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!