Tervetuloa

Tervetuloa
Tervetuloa joulublogiini. Olisi mukava saada jonkilainen merkki käynnistäsi. Kommentit lisäävät joulumieltä! Toki ne voivat olla kriittisiäkin.


Donnan jouluhyrinää adventista aattoon ja Nuutinpäivään.
KLIKKAA KUVIA ISOMMIKSI!

Rakastan esineitä

Minulla on blogissani paljon kuvia esineistä, koska rakastan niitä. Ne ovat konkreettinen osa henkilöhistoriaani ja kertovat monia tarinoita elämästäni. Pablo Neruda on kirjoittanut runon "Oodi esineille". Pidän siitä paljon. Tässä linkki runoon.
Kommentit lämmittävät, lyhyetkin!

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Joulukalenteri 2.12.

Huurteisennäköisiä hedelmiä saa koristeiksi, kun sivelee ne valkuiasella ja ripottelee sokeria päälle.

Joulukalenteri 1.12.

Eteisen ovessa on tekemäni käpykranssi ja sen takana huovutustyöni, jossa on mukana horsmien kuivuneita siemenkotia.

maanantai 29. marraskuuta 2010

Ensimmäinen joulupaketti


Nyt olen ensimmäisen adventin kunniaksi käärinyt ensimmäisen joululahjapaketin, joka säilyttää salaisuutensa jouluaattoon asti. Nyt minulla alkaa virallinen joulutunnelma-aika, jota kestää nuutinpäivään.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Kiurujen yö

Minulla on pienen ruokailuhuoneen yhdellä seinällä Birger Kaipiaisen "Kiurujen yö". En ole kyllästynyt siihen. Vanhat kehykset saavat joka vuosi adventin lähestyessä tähtinauhat ylleen.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Donnan joulukenkä

Donnan joulukenkä odottelee naisten WC:n hyllyllä valmiiksi kiillotettuna joulunalusjuhlia, pikkujouluja, glögimaistiaisia, Nissepolkkaa...

Joulukori


Tein viime vuonna kirpparilta ostamastani korista joulukorin asettelemalla siihen sammalta, piharatamon kuivuneita kukkia ja muutaman puolukanvarvun. Kori on vieläkin hengissä.

torstai 18. marraskuuta 2010

Vuodenaikojen pöytä

Vuodenaikojen pöytäni on syysasussaan. Yritän malttaa mieleni vielä jonkin aikaa, ennen kuin rupean tekemään siitä jouluasuista. Granaattiomenakin näyttää kietoutuneen syksynsumuiseen pölyharsoon! Yleensä paremmin siivotessani kylvetän näitäkin käpyjä, kiviä ym. suuressa siivilässä, jossa ne saavat myös kuivua.


Ei sitä joulua

Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.

Paavo Haavikko



Johannekse joululaul

Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.

Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.

Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.

Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:

Tuan oman perunan tullesan.

(Heli Laaksonen)


Kunpa jouluna olisi lunta!