 |
| Olen saanut kauan sitten ystävältäni paperimassasta tehdyn enkelimekon. Joka joulu nostan sen esille. Muun ajan se viettää työhuoneeni kirjahyllyn päällä. |
 |
| Joulukoristeita olen jo ottanut esille ja hiljalleen somistellut niillä kotia. |
 |
| Jouluruusu eli helleborus on herkkä ja suloinen kaikessa vaatimattomuudessaan. |
 |
| Valkeat kukat ovat rakkaimpia joulukukkiani. |
 |
| Adventtipöytä. Nämä valkoiset hyasintit ovat jo toiset tässä asetelmassa ensimmäisten kukittua loppuun. |
Tänään purkitan joulusillit, joista sitruunasilli on koko perheen suosikki.
Tässä linkki: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/39990/Sitruunasilli/
Tuo linkki täytyy kopioida ja liittää se Googlen hakukenttään.
 |
| Täällä näyttää olleen kävijöitä, mutta juuri kukaan ei kommentoi. Kun itse käyn toisissa blogeissa, yritän aina jättää vaikka pienenkin kommentin. I also love comments. |
 |
| Punaista joulua takkahuoneen pöydällä. |
 |
| Eteisaulan lipastolle pääsee joka jouluksi kuivaamistani kukista rakentamani joulupuu. Wieniläiseltä kirpputorilta löysin kauniin kehystetyn brodeerauksen. Messinkinen kynttilänjalka muistuttaa opiskeluvuosistani Turussa, mistä ostin sen eräästä antiikkiliikkeestä. Olen hurahtanut vanhaan kristalliin; poikani ovatkin hankkineet minulle lahjoiksi kauniita kristallimaljakoita. Jouluviritykseni syntyy vanhoista esineistä ja niihin liittyvistä muistoista. |
 |
| Sininen hetki ruokailuhuoneemme ikkunan ääressä. |
 |
| Ensimmäiseksi adventiksi hakemani kuusi voi vielä oikein hyvin ja vihertää. |
 |
| Tämän aamun valokuvaleikki: talvi. |
 |
Leivoin toisen satsin jouluisia sahramipullia. Nyt tein niistä aivan tavallisia pikkupullia, ovat nopeampia työstää kuin "lussekatit".
Resepti löytyy täältä: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/35141/Jouluiset%20saframipullat%20tai%20-korput/ |
 |
| Jo lapsuudestani tuttu äitini isoäidiltä peritty sokerikko ja kermakko tarjottimineen ovat kaikissa juhlissa mukana. Liina on yksi suosikeistani, Marimekon puuvillasatiininen Kristiina Isolan "Keskiyö" vuodelta 1995. |
 |
| Isotädiltä minulle periytynyt pöytä toimittaa arvokasta adventtipöydän asemaa. Tässä kuvassa vielä suunnitteluvaihe meneillään. |
 |
| Melkoisen luonnollista! |
 |
| Sininen pullo odottelee joulua helmet kaulassa. |
Ei sitä joulua
Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.
Paavo Haavikko
Johannekse joululaul
Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.
Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.
Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.
Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:
Tuan oman perunan tullesan.
(Heli Laaksonen)
