torstai 29. marraskuuta 2012
Jouluvalo Sirius
Tämä aamu lähti käyntiin, kun kuvasin eilen esille ottamani Sirius-jouluvalon. Tässä sen taustalla näkyy kotikatua, lumettomia puita, pihlajanmarjojen punaa. Niinpä photoshoppailin kuvaa vähän talvisemmaksi. Pakkasta on kymmenisen astetta, mutta lumi puuttuu. Luvassa sitä kuitenkin on.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
Pikkujoulumalja, Skål!
Nostetaanpa vielä pikkujoulumalja alkavalle ja varmasti jo alkaneellekin pikkujoulukaudelle: SKÅL! Maljakossa on orapihlajanmarjoja, ja se näyttää tosi jouluiselta.
maanantai 26. marraskuuta 2012
Vanhoja lasiesineitä
Tämän päivän projekti oli ruokailutilan ikkunan peseminen ja sen edessä olevan kaapin puhdistus. Minulla on kaapin päällä aina jokin viritys esineistä, joita nyt puhdistin joulukuntoon. Vielä on varmaan pyyhittävä pölyjä ennen joulua, mutta nyt oikein tiskasin ja kiillotin. Kuvasin muutamia rakkaistani aivan omissa oloissaan ja näytän yhteiselon virityksen myöhemmin. Pablo Nerudan runo "Oodi esineille" on minun "rakastan esineitä hullun lailla" -tyypilleni oikein sopiva! Klikkaa kuvaa isommaksi!
Huulipunaa
Postaanpa tämän viikon värikollaasini tänne joulublogin puolelle, aivan värin vuoksi. Punaista pitää nyt olla. Muita huulipunan sävyjä löytyy täältä
lauantai 24. marraskuuta 2012
Valoa!
Yhdenkin pienen tuikkukynttilän valo toimii kauniisti tunnelmaa luomassa. Minun täytyy aivan pidätellä itseäni, etten riehaannu jouluun kovin paljon ennen ensimmäistä adventtia.
Iloista pikkujoulua!
Sateisen aamun iloksi kuvasin pienen n. 5 cm korkean lasikuusen, ja photoshoppailin pikkujoulukortin.Iloista pikkujoulua siis kaikille! Monet varmaan viettävät sitä jo tämän marraskuun viimeisen viikon puolella, vaikka varsinainen pikkujoulutteluaika asettuukin joulukuulle.
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Kysymyksiä joulusta - ja vastauksia
Jouluisia hetkiä -blogista löysin pienen joulugallupin, johon vastasin.
1. Mikä tuoksu kuuluu jouluusi?
Hyasintin tuoksu on aivan ehdoton joulutuoksu. Onneksi se ei aiheuta minulle minkäänlaisia oireita kuten kuulemma joillekin. Jo lapsuudestani muistan sen elävästi. Kun jouluaamuna heräsin ja menin olohuoneeseen, siellä ne olivat sovussa, hyasintin ja kuusen tuoksut. Hyasintin ostan aina ensimmäiseksi nykyiseenkin joulukotiini heti adventiksi.
2. Lempijouluruokasi, joka ei saa puuttua pöydästä?
Kalaa on oltava: lohta, sillejä, silakoita. Ilman kinkkuakin voisin olla, mutta kaloitta en. Myös mäti kuuluu jouluuni sipulin, smetanan ja mustapippurin kanssa. Lanttulaatikko on herkkua kinkun kera.
4. Mieluisin joulujuomasi?
Punaviini.
5. Mikä joulukoriste on erityisen tärkeä tai merkityksellinen?
Pieni posliiniesine, enkeli, jonka sisällä on tiuku. Enkelikello. Sain sen ystäväni äidiltä pikkujoululahjaksi joksus 13-vuotiaana.
6. Mikä joululaulu tuo joulutunnelman?
Kaikki vanhat joululaulut virittävät tunnelmaan.
7. Kerro jokin lahja lapsuudestasi/nuoruudestasi joka on jäänyt mieleen?
Mieheni ostama upea luksus-setti: yöpaita ja alusvaatteet, valkeaa silkkiä, todella kaunis. Minua liikutti tämä lahja, koska tiesin mieheni kysyneen apua alusvaateliikkeen tädiltä, joka sittemmin palveli häntä jatkossakin.
Vuodenaikojen pöytä siirtyy joulua kohti
Olen asustanut vuodenaikojen pöytäni marraskuuhun ja ripaukseen joulua. Erityisesti näin sateisena syksynä tarvitaan kynttilöitten valoa. En vieläkään kadu sitä, että tapetoin jo vuosia sitten pitkän eteisaulamme oranssiksi. Väri antaa energiaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


Ei sitä joulua
Ei sitä joulua, että en kirjoita syksyn sataessa
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.
Paavo Haavikko
tilattua lunta vihreille oksille.
Ei sitä syksyä, että en
kuudenkymmenen kynttilän lampun alla
kirjoita vahakynttilöiden suloisesta loisteesta
ja lapsista ja laulusta
hyvästä tahdosta ja maan rauhasta
ja niin kuin sauna on pantu illalla lämpimäksi,
niin minäkin.
Paavo Haavikko

Johannekse joululaul
Tääl o niin kaunist ja hiljast
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.
Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.
Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.
Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:
Tuan oman perunan tullesan.
(Heli Laaksonen)
näkisitki, kuulisitki,
voi ko pääsisit tulema,
mut et sää taira pääst.
Hajin kuusenki,
ko ajattelin et jos,
ja petasin uure lakana.
Johanneksen kuuses killuva
punasipula, rautalankal kii,
ja latvas o fasanisulkki,
lintulaura alt juur aamul löyrys.
Mää laitan tääl peruni kiehuma
keitän koko suvise saro,
seittemän kaikkias.
Niil o nimiki jokasel
ja yks niist o rakkamp ko muut.
Sää varma olet menos jo,
miähes autta sul takki selkkä.
Seisotte rinnatuste
kuulustelemas joulurauhajulistust,
näen teijät telkkaris.
O siinäki pari,
toine on unhottan karvalakkis päähä Maamme-laulu ajaks
ja sää et muista sanoi, liikuttelet huulias vaa,
Luven niit tarkka,
nee sanova:
Tuan oman perunan tullesan.
(Heli Laaksonen)