
Nyt olen ensimmäisen adventin kunniaksi käärinyt ensimmäisen joululahjapaketin, joka säilyttää salaisuutensa jouluaattoon asti. Nyt minulla alkaa virallinen joulutunnelma-aika, jota kestää nuutinpäivään.
Joulublogi. Donnan jouluhyrinää: Joulublogi: virityksiä jouluun adventista aattoon ja nuutinpäivään. Donna's Christmas feelings
Vuodenaikojen pöytäni on syysasussaan. Yritän malttaa mieleni vielä jonkin aikaa, ennen kuin rupean tekemään siitä jouluasuista. Granaattiomenakin näyttää kietoutuneen syksynsumuiseen pölyharsoon! Yleensä paremmin siivotessani kylvetän näitäkin käpyjä, kiviä ym. suuressa siivilässä, jossa ne saavat myös kuivua.
Eilen illalla otin käsiini ensimmäisen joulukirjan, selailin sen läpi ja merkitsin kiinnostavia jouluvinkkejä. Tämä ruotsalainen kirja on upea: kauniita kuvia, reseptejä joulukeittiöön, joulusomistusvihjeitä. Tätä voi jo sanoa löydöksi, sillä olen ostanut tämän kirpparilta 3,5 eurolla. Kirjassa on 200 sivua. Se on ollut minulla jo useamman vuoden, mutta aina se jaksaa viehättää.
Ruotsalaisen reseptin mukaan leivotut korinttipikkuleivät tungeksivat belgialaisessa suklaarasiassa odottamassa pöytään pääsyä. Resepti täällä. Käytän leivontaan aina voita.
Penkoessani aika mittavaa joulutavaravarastoani löysin vanhan ovikoristeen, jonka olen tehnyt Carl Larssonin kortista, punaisesta ja kullanvärisestä pahvista sekä palasesta tupsunauhaa. Takana on teksti:"Ripustettu oveen vuonna 1976". Kyllähän se näyttääkin jo yli 30-vuotiaalta.
Ystävättäreni piipahti kyläilemässä ja toi minulle tekemänsä kauniin vaahteranlehtikranssin.
Meidän makuuhuoneen lamppuun on jäänyt päälle ainainen joulu. Ylhäällä keikkuu kesää talvea kullanvärinen joululintu, ja alhaalla roikkuu pari joulukoristetta. Itse lamppu on Sundsvallista vuosia sitten mukaan tarttunut italialainen kitch-krumeluuri, alennusmyynnistä tietenkin. Poika arvosteli lamppua sanomalla, että siihenhän on vähän roiskittu kultamaalia.